Lukaisin Peter Maylen kirjan Mainio vuosi. Sain sen tosiaan Kymi-miitistä ja kirjan otin mukaan lähinnä siksi, että se on kevyt pokkari. Kirjaa oli helppo lukea junassa, minne ei kovin painavia kirjoja viitsi ottaa mukaan.

Kirja kertoo Maxista, jolla ei mene kirjan alussa kovinkaan hyvin. Hän menettää pomon juonittelun tähden suuren kaupan ja siitä suivaantuneena Max irtisanoo itsensä.

Max saa kuitenkin pian tiedon, että hänen setänsä on jättänyt hänelle  perinnöksi viinitilan Ranskassa. Max lähtee katsomaan tilaansa on onnellinen. Kuitenkin pian selviää, että viinin laatu on huonoa. Lisäksi viinitarhojen hoitaja olisi innokas ostamaan tilan ja paikalle saapuu nainen, jolla on oikeus perintöön. Ja Maxin päätä sekoittaa vielä kaunis bistron omistaja Fanny.

Soppa on valmis ja Max saa tehdä tosissaan töitä, että asiat selviävät. Onneksi tilalle saapuu Maxin hyvä ystävä, jolla on kokemusta viinistä. Lopussa kaikki on sitten hyvin ja Fanny ja Maxkin ovat löytäneet toisensa.

Kirja oli ihan hyvä, ei mikään kovin jännittävä lukukokemus. Olen lukenut paljon parempiakin kirjoja. Tämän jaksoin lukea viinin ansiosta. Kaikki viinin liittyvä oli kirjassa mielenkiintoista, oikeastaan muu ei. Henkilöt jäivät aika ulkopuolisiksi, heissä ei ollut juuri mitään, mistä olisi saanut kiinni. Sitä en tiedä, miten tarina toimii elokuvana, se tästä on kuitenkin ilmeisesti tehty.