Luin Herbjorg Wassmon kirjan seitsemäs kohtaaminen. Häneltä olin aiemmin lukenut Dinan kirjan, josta pidin kyllä. Tähänkin kirjaan ihastuin kanteen ensimmäisenä.

1271220.jpg

Kirjassa Rut ja Gorm tapaavat toisensa ensimmäistä kertaa lapsina. Kohtaamisen jälkeen kumpikaan ei saa toisiaan mielestä. He kohtaavat aina jossakin, sattumalta. Joskus kohtaamiset ovat sellaisia, ettei toinen edes tiedä heidän nähneen.

Rutista tulee taiteilija ja Gorm perii firman isältään. Kumpikin koittaa elää omaa elämäänsä, vaikka he molemmat tuntevat, että kuuluvat toisilleen. Kirja on ihastuttava ja tuskastuttava tarina.

Minua kirjassa eniten häiritse Rutin eräänlainen ujous. Miksei hän silloin, kun he Gormin kanssa näkivät, tehnyt mitään. Miksei antautunut elämälle? Olisi tehnyt mieli vähän tökkiä Rutia ja sanoa, että unohda kaikki ja ota Gormiin yhteyttä. Anna elämän viedä. Toisaalta kirja varmaan olisi jäänyt näin puolitiehen.

Kirja oli jotenkin todella ihastuttava. Tapahtui paljon ja sitten ei kuitenkaan mitään.