Kuten tuolla yhdessä kommenstissa jo totesinkin, niin pitää koittaa saada kirjoitettua luetuista kirjoistakin jotain. Helpointa se olisi heti, kun on lukenut kirjan, mutta yleensä kirjat loppuu aina illalla tai sitten jossain matkalla.

Niin, luin sitten aikoja sitten jo tuon Henning Mankellin kirjan Leopardin silmä. Luulin kirjaa lukieassani kokoajan, että se on dekkari. Ajattelin vain, että ompas Mankell kirjoittanut tälläkertaa aika hitaasti etenevän dekkarin. Kunnes sitten tajusin, ettei kyseessä mikään dekkari olekaan.

2030859.jpg

Kirja kertoo Hans Olofsonista, joka lähtee Afrikkaan toteuttamaan nuoruusvuosiensa ystävän unelmaa. Hansin on aikomus vain piipahtaa Afrikassa, ja lähteä heti takaisin kotiin. Kuitenkin hän havahtuu melkein kahdenkymmenen vuoden päästä siihen, että on edelleen Afrikassa.

Kirja on aivan loistava kuvaus maasta, joka on juuri itsenäistynyt. Hans ei voi elää niinkuin hänen idealisminsa edellyttäisi vaan hän huomaa, että niin tummaihoiset kuin valkoisetkin ajavat vain omia etujaan ja molemmat on valmiita tekemään mitä vain oman etunsa nimissä.

Pidin kirjan lukemisesta todella paljon.Se oli paikoin vaikeaa luettavaa ja siinä käsiteltiin vavavia aiheita. Silti se oli myös riemullinen ja varmasti hyvin todenperäinen. Suosittelen kirjaa, jos se vain sattuu kohdalle osumaan. Lukeminen on ainakin mielenkiintoista.

Huomaan muuten, että tästä kirjasta kirjoittaminen on aina vaikeaa. Kirjassa ei mielestäni pääosassa ollut tarina ja tapahtumat, vaan ihmisten erilaisuus, rajallisuus ja ajatukset.