Vapautin tänään kaksi kirjaakin samalla, kun hoidin kaikkia asioitani. En muistanut ottaa kuvaakaan niistä, mutta ei se mitään. Toinen kirja oli Roope-Setä ja toinen Taru Väyrysen Aurinko astuu mereen.. Tuon Roope-Sedän jätin juna-asemalle yhdelle pöydälle. Luulen, ette se kirja ilman huomiota ole kovin kauaa siinä, sillä siitä ohi kulkee paljon ihmisiä ja onhan siellä kahviossa se kahvion tätikin.

Taru Väyrysen kirjan jätin sisätiloihin kauppakujalle. Siellä ei käsittääkseni ihan kamalasti liiku ihmisiä ja kirjan muutenkin jätin vähän sivummalle penkille. Toivottavasti löytäjän riemu on sitten joskus suuri.

Olen miettinyt paljon tässä kaupungissa noita vapautuspaikkoja. Vaikka periaatteessa mielikuvitus on rajana, niin sellaisia otollisia paikkoja ei ihan kamalasti ole. Jos ei halua vapauttaa kaikkia kirjoja Prismaan, josta ne siivoojat heittää roskiin. Suurella todennäköisyydellä. Tulisi jo kesä, niin voisi vapautella ulos noita kirjoja.