Luin jonkin aikaa sitten Ilkka Remeksen kirjan Piraatit. Kirja on Remeksen nuortenkirja. Ehkä siksi minua vähän arvelutti tarttua siihen, sillä Remeksen aikuisille suunnatut kirjat ovat olleet todella hyviä. Mietin, että miten nuorten kirjojen kanssa käy.

Piraatit oli kyllä hyvä kirja. Siinä Aaro, aiemmista Remeksen kirjoista tutun Antti Korven, poika ajautuu jännittävään seikkailuun. Hän lähtee etsimään kaverinsa kanssa Haminan lähelle kadonneita asiakirjoja. Niistä on luvattu löytöpalkkio ja pojat ajattelevat saavansa rahaa. Papereita ei löydy, vaan pojat löytävät erään matkustajan matkustusasiakirjat.

Aaro lähtee palauttamaan asiakirjoja laivalle, joka on satamassa Suomessa. Hänet kuitenkin kaapataan laivalle ja pian Aaro huomaa joutuneensa ammattirikollisten kynsiin, jotka aikovat räjäyttää koko laivan.

Kirjassa Aaro kuitenkin neuvokkuutensa ja muutaman ovelan matkustajan avulla saa kerrottua isälleen tilanteen ja pelastettua laivan matkustajat. Tarina ei kuitenkaan lopu siihen, vaan Aaro napataan vielä uudelleen ja hänen avullaan saadaan lopulta rikollisliiga kiinni.

Kirja oli oikein hyvä nuorten kirja. Se ei ollut niin kammottava, kuin Remeksen muut kirjat, muttei se tarkoita sitä, etteikö kirjassa olisi riittänyt menoa. Aaro oli toisinaan minusta liian rohkea nuoreksi pojaksi, muuten kirja oli kyllä hyvinkin realistisen tuntuinen. Pidin myös siitä, kuinka kirjassa oli tuttuja henkilöitä ja kuinka se ikäänkuin jatkui suoraan Remeksen aiemmasta kirjasta.