Luin Weisberger Laurenin kirjan Paholainen pukeutuu Pradaan. Olin nähnyt samannimisen elokuvan joskus puoli vuotta sitten. Onneksi kirja ei ollut ihan samaa, mitä elokuva. Se oli jotenkin monipuolisempi, tai sitten elokuvan muistikuva on vaan väärä.
Kirjassa nuori, vastavalmistunut Andrea pääsee töihin Runwayhin, johtavaan muotilehteen. Jos hän kestää vuoden päätoimittajan assistenttina, hänen tulevaisuutensa on helppo. Se avaa ovet lähes mihin vaan. Andrea haluaisi toimittajaksi oikeaan sanomalehteen ja päättää kestää vuoden vain sen takia.
Päätoimittaja, Miranda, on tiukista tiukin. Assistenttien pitää olla tavoitettavissa milloin vain ja suoriutua mitä ihmeellisimmistä tehtävistä ja Mirandan päähänpistoista.
Lopulta Andrea tajuaa, ettei kestä ja sanoo Mirandalle suoraan, mitä ajattelee hänestä. Sitä ennen Andrean oma elämä on kuitenkin mennyt sotkuun ja hän on menettänyt ystävänsä, sekä poikaystävänsä.
Päätoimittaja, Miranda, on tiukista tiukin. Assistenttien pitää olla tavoitettavissa milloin vain ja suoriutua mitä ihmeellisimmistä tehtävistä ja Mirandan päähänpistoista.
Lopulta Andrea tajuaa, ettei kestä ja sanoo Mirandalle suoraan, mitä ajattelee hänestä. Sitä ennen Andrean oma elämä on kuitenkin mennyt sotkuun ja hän on menettänyt ystävänsä, sekä poikaystävänsä.
Kirja oli mielenkiintoista luettavaa. En voi täysin tajuta sitä, missä maailmassa Andrea eli muotilehden talossa. Kirja antoi minulle uutta näkökulmaa muotimaailmaan, siihen ettei kaikki ole välttämättä sitä mille näyttää. Tällaisia kirjoja lisää. Vaikka kirja oli kaikessa synkkyydessään mielestäni hyvinkin kepeä.
Kommentit